Jumalanpalvelukset ja uskonelämä

Sunnuntaina ja pyhäpäivinä vietetään messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta, koska sunnuntai on kristittyjen pyhäpäivä. Sanajumalanpalvelusta vietetään erityisesti pitkäperjantaina, itsenäisyyspäivänä (jos se ei ole sunnuntaina) ja jouluaattona. Jokaisella pyhäpäivällä on oma aiheensa. Raamatun tekstit, rukoukset ja virret liittyvät päivän aiheeseen. Jokainen jumalanpalvelus tapahtuu kirkkovuodessa, joka on kuin pelastushistoria pähkinän kuoressa. Kirkolliset käsikirjat antavat runsaasti aineistoa jumalanpalvelusten kehittämiseen.

Jumalanpalvelus on seurakunnan jäsentilaisuus

Jumalanpalvelusta johtaa pappi, mutta jumalanpalveluksen todellinen toimittaja on läsnä oleva seurakunta. Luterilaisen perinteen tärkeä osa on yhteinen virsilaulu. Seurakuntalaiset lukevat jumalanpalveluksissa pyhiä kirjoituksia ja varsinkin ennen korona-aikaa jakoivat pappien rinnalla ehtoollista. Jos seurakuntalaisella ei ole halua käyttää ääntään, voi hän siinä tapauksessa vaikka koota kolehtia tai keitellä kirkkokahveja. Kyläkunnilla tai muilla yhteisöillä voi olla omia kirkkopyhiään, jolloin asianomaiset ihmiset voivat osallistua tietyn jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteutukseen. Seurakunnassa voi olla myös jumalanpalvelusryhmiä, jotka osallistuvat jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen.

Jumalanpalvelusten lisäksi seurakunnassamme järjestetään muutakin uskonelämän hoitamista tukevaa toimintaa. On muun muassa raamattu- ja rukouspiirejä, hyvän sanoman iltoja, raamattutunteja, seuroja sekä musiikkitilaisuuksia.
Tule rohkeasti mukaan kuulemaan, osallistumaan, keskustelemaan ja oppimaan. Liity yhteiseen lauluun, rukoukseen ja siunaukseen.