Meidän seurakuntamme

Keiteleen ja Pielaveden seurakuntien elävä historia jatkuu Nilakan seurakunnassa

Nyt yhdistyneillä Keiteleen ja Pielaveden seurakunnilla on pitkä yhteinen historia. Vanhempi seurakunnista on Pielavesi. Vuonna 1683 perustettiin Pielaveden kappeliseurakunta, johon Keitele liitettiin. Pielaveden seurakunta perustettiin vuonna 1811. Vuonna 1871 yhdeksästä kylästä muodostettiin Keitele-niminen seurakunta.  

Nilakan seurakunta aloitti toiminnan 1.1.2022.

Seurakuntalaiselämää

Kirkkoa merkitsevä kreikankielinen sana viittaa kutsuttuihin, ei siis rakennuksiin, vaan ihmisiin. Seurakuntaan tullaan jäseniksi pyhän kasteen kautta. Kaste kantaa ja kasvatus kannattaa. Kasteessa meidät kutsutaan nimeltä ja lähetetään rakastamaan ja palvelemaan lähimmäisiä. Nilakan seurakunnan toiminta on avointa kaikille ja kaikki ovat samanarvoisia, olimme sitten uskossamme vahvoja tai haparoivia etsijöitä. Kirkossa käyminen ei ole mikään uskon mittari, eikä uskoa muutoinkaan voi mitenkään mitata, onneksi. Uskoa voi kuitenkin elää todeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että rukoilemme Jumalaa, autamme lähimmäisiämme, ja annamme anteeksi toisillemme ja itsellemmekin. Kirkossa käyminen voi kuitenkin antaa ymmärrystä siitä, miksi kirkko on rakennuksenakin olemassa. Kirkot ovat aina olleet turvapaikkoja, eivät museoita vaikka ne usein ovatkin paikkakuntien vanhimpia käytössä olevia rakennuksia.

Nilakan seurakunta on osa Ylä-Savon seurakuntayhtymää 

Seurakuntayhtymän seurakunnat vastaavat ja suunnittelevat toimintansa itsenäisesti. Seurakuntien perustehtävä on sananjulistus ja sakramenttien jakaminen sekä seurakuntalaisista huolehtiminen ja heidän aktivoimisensa toimimaan yhdessä seurakunnan hyväksi. 

Seurakunnat hoitavat perustehtävää vastaamalla seurakunnallisesta toiminnasta, johon kuuluvat yleinen seurakuntatyö, musiikki-, nuoriso-, diakonia- ja lapsityö, lähetystyö, vapaaehtoistyö, sekä ystävyysseurakuntatoiminta. 

Seurakuntayhtymän tehtävä on palvella jäsenseurakuntia ja luoda niille toimintaedellytykset huolehtimalla jäsenseurakuntien omaisuuden hoidosta, hautaustoimesta, toimistopalveluista sekä talous- ja henkilöstöhallinnosta. 

Seurakuntayhtymän tehtävistä vastaavat palvelualueet, joita ovat hallinto- ja henkilöstö, taloushallinto, kiinteistöjen hoito, leirikeskus- ja ateriapalvelut, hautaustoimi, keskusrekisteripalvelut sekä viestintä.